Aiheeseen liittyvät uutiset

Uusia kasvoja kaupungissa: Petra Kurtti haluaa myös asiakkaan äänen kuuluviin kauppakeskuksen kehittämisessä

Julkaistu 18.3.2021 9:21

Sampokeskus on saanut uuden kauppakeskuspäällikön vuodesta 2003 taloa johtaneen Ahti Ylimäisen siirryttyä viettämään ansaittuja eläkepäiviä. Viime vuonna 30-vuotisjuhlaansa viettänyttä kauppakeskusta johtaa nyt yli 10 vuoden kokemuksen liikekiinteistöjen ja käyttäjäpalveluiden parissa hankkinut Petra Kurtti (38).

petra kurtti.jpg

Keskustelimme kaupungin näköalapaikalla työnsä aloittaneen Petran kanssa muun muassa kauppakeskusten roolista kaupunkikeskustan vetovoiman kehittäjänä sekä siitä, mihin suuntaan hän itse haluaisi Rovaniemen pitkäikäisintä kauppakeskusta kehittää.

10 KYSYMYSTÄ

1. Aiempi urasi ja koulutustaustasi
Ennen nykyiseen pestiini siirtymistä toimin projektipäällikkönä Lappset Creativella, jossa vastasin useista kansainvälisistä elämyspuistoprojekteista. Minulla on laaja-alaista kokemusta kauppakeskusjohtamisesta Helsingissä, Tampereella ja Jyväskylässä kiinteistösijoitusyhtiö Cityconin palveluksessa, joka on keskittynyt kauppakeskusten omistamiseen. Olen toiminut vuosia myös kiinteistöjohtamisen parissa. Opintoja minulla on kiinteistöjohtamisesta ja -kirjanpidosta.

2. Miksi juuri kauppakeskusalalle?
Kauppakeskusjohtaminen on näköalapaikka kaupunkiympäristön sekä kiinteistön ja palveluiden kehittämiseen. Muuttuva vuokralais- ja toimintaympäristö asettavat haasteita palveluiden luomiseen. Nautin laadukkaiden palveluiden suunnittelusta, sekä sytyn vuokraneuvotteluista. Myös energiatehokkuus ja kierrätysasiat ovat minulle sydämen asioita. Koen, että tässä työssä pääsee vaikuttamaan moniin asioihin ja työni sisältö on monipuolista.

3. Milloin ja millaisessa tilanteessa aloitit työsi Sampokeskuksessa?
Aloitin 11.1.2021 edeltäjäni Ahti Ylimäisen jäädessä ansaitusti oloneuvokseksi. Olemme Sampokeskuksessa selvinneet ensimmäisestä pandemiasta ja liikkeemme ja ravintolamme ovat voineet palvella asiakkaitaan laajoin aukioloajoin kesästä tähän uuteen koronasulkuun asti. Terveysturvalliset toimintatavat ovat myös toimineet: meiltä ei ole tiettävästi levinnyt koronatartuntoja.

4. Millaisena näet kauppakeskusten roolin kaupungin vetovoiman kehittäjänä?
Kauppakeskuksen tulee olla houkutteleva miljöö sekä kuluttaja-asiakkaille että meidän vuokralaisillemme, jotta heidän liiketoimintansa menestyisi. Palveluiden tulee olla monipuolisia, laadukkaita ja turvallisia sekä ajankohtaisia. On tärkeää edistää liikkeiden mahdollisuuksia palvella asiakkaita laajemmilla aukioloajoilla ja tarjota kuluttajille yhä runsaampaa valikoimaa. Houkuttelevuuden kehittäminen on jatkuva prosessi.

5. Miksi yrityksen pitäisi sijoittautua kauppakeskukseen eikä esimerkiksi kivijalkaan?
Trevian Suomi Kiinteistöt I -rahasto on sitoutunut kehittämään Sampokeskuksen kauppakeskusliiketoimintaa. Meillä on ammattilaisista koostuva sekä kasvollinen paikallinen johto palvelemassa meidän vuokralaisiamme ja hoitamassa sidosryhmäsuhteita, alueellista yhteistyötä ja viranomaisyhteyksiä. Seuraamme kauppakeskusalan kehitystä, jotta osaamme markkinoida keskuksen palveluita entistä vetovoimaisemmin. Meillä kiinteistön tekninen johtaminen lähtee myös kaupallisista arvoista. Kauppakeskuksen kävijämäärälaskurit antavat myös mahdollisuuden mitata asiakaspotentiaalia. Näin pandemia aikana huolehdimme keskuksen terveysturvallisuudesta ja sen viestimisestä kuluttaja-asiakkaille.

6. Mitä kuuluu Sampokeskukseen suunnitellulle ravintolamaailmalle?
Ravintolatarjontaa pyritään monipuolistamaan ja tarjontaa lisäämään. Sampokeskuksen Espresso House on onnistunut esimerkki tästä. Ravintolamaailma tulee varmastikin hieman muuttumaan alkuperäisestä suunnitelmasta, mihin koronapandemia ja hotellihankkeen viivästynyt aikataulu vaikuttavat.

7. Mitä muuta uutta on tulossa tai mihin suuntaan itse haluasit Sampokeskusta kehittää?
Kulutuksen painopiste on tulevaisuudessa siirtymässä vähittäiskaupasta kahvila ja ravintolaliiketoimintaan, sekä muihin päivittäisiin palveluihin. Meidän energiatehokkuushankkeemme ovat parhaillaan suunnitteluvaiheessa ja toivottavasti pääsemme pian toteuttamaan muun muassa sähköautonlatauspisteemme. Toivon myös, että pääsen tuomaan keskukseen liiketoimintaa, joka noudattelee kiertotalouden periaatteita. Näillä leveysasteilla on tärkeä olla mukana ympäristötalkoissa. Tietysti haluan asiakkaidemme valitsevan meidät jatkossakin ostospaikakseen, josta he löytävät ajankohtaisimman palveluvalikoiman.

8. Millaista yhteistyötä haluaisit tehdä kaupunkikeskustan kehittämiseksi? Keiden kanssa?
Haluamme pitää nimenomaan Rovaniemen keskustan elinvoimaisena, ettei se hajaannu liikaa keskustan ulkopuolelle. Meillä on toimiva yhteistyö kilpailevien kauppakeskusten Revontulen ja Rinteenkulman kanssa mm. Yötön yö -kaupunkifestivaalin merkeissä. Sampokeskus on myös osakkaana Visit Rovaniemessä ja kaupunkikeskustaa kehittävässä Rokke-hankkeessa, jotka ovat juuri oikeat sidosryhmät viemään Rovaniemen ja keskustan kehitystä eteenpäin. Sampokeskuksen tapahtumia suunnittelemme yhdessä vuokralaisiemme kanssa. Tärkeää on myös kuunnella entistä enemmän Sampokeskuksen asiakkaita. Tätä vuorovaikutusta voisimme varmasti lisätä tulevaisuudessa.

9. Mikä on suosikkikauppakeskuksesi Suomessa? Entä maailmalla?
Olen aloittanut kauppakeskusjohtamisen Tampereen Hervannasta kauppakeskus Duosta, jossa kävi vuositasolla yli 4,4 miljoonaa asiakasta. Duon vanhan osan on suunnitellut Raija ja Reima Pietilä, jotka ovat menestyneitä ja tunnettuja arkkitehteja Suomessa. Heidän arkkitehtuurillaan on hyvin omintakeinen ja suojeltu tyyli. Duolla on aina erityinen paikka sydämessäni. Suosikkini maailmalta on Kööpenhaminan Illum, jossa liikkeiden ja tuotteiden esillepanot ovat toteutettu erittäin korkeatasoisesti. Illum tarjoaa ylellisyyttä ja kansainvälisiä huippumerkkejä, ja on jo pelkän miljöönsä puolesta kokemus esteetikolle.

10. Kuvaile Rovaniemeä kolmella positiivisella adjektiivilla.
Arktinen, luova, sydämellinen.

sampokeskus.jpg

Jaa sivu