Miten rakennetaan liikunnan, hyvinvoinnin ja yritystoiminnan keskittymä, joka palvelee samaan aikaan asukkaita, tutkimusta ja elinkeinoelämää? Entä miten turvallisuudesta ja kasvuyrityspalveluista voi syntyä alueen kilpailukykyä vahvistavia ekosysteemejä?
Näihin kysymyksiin haettiin uusia näkökulmia toukokuussa, kun rovaniemeläisten kehittäjien ja yrittäjien ryhmä vieraili Tampereella. Opintomatkalla tutustuttiin Hakametsän uuden liikuntakampuksen suunnitteluun, Pirkanmaan turvallisuusklusterin toimintaan sekä Business Tampereen kasvuyrityspalveluihin. Vierailu tarjosi vertailukohtia Tampereelta, mutta vahvisti samalla käsitystä siitä, että Rovaniemellä on jo monia samoihin teemoihin liittyviä vahvuuksia ja käynnissä olevaa kehittämistyötä.
Matka toteutettiin osana Rovaniemen ekosysteemisopimusta. Mukana oli edustajia Rovaniemen kaupungilta, Lapin ammattikorkeakoulusta, Lapin Urheiluopisto Santasportilta sekä Kiipeilykeskus Väki Oy:stä. Vierailun tavoitteena oli tunnistaa Rovaniemen kehittämistyöhön soveltuvia hyviä käytäntöjä erityisesti kasvun, yhteistyön ja ekosysteemien näkökulmasta.
Hakametsästä mallia liikunnan ja hyvinvoinnin kehitysympäristöihin
Tampereella kehitteillä oleva Hakametsä Sport Campus rakentuu legendaarisen vuoden 1965 jäähallin ympärille. Alueesta suunnitellaan modernia liikunnan, urheilun, hyvinvoinnin ja oppimisen keskittymää, jossa yhdistyvät koulutus, yritystoiminta, asuminen ja korkeatasoiset liikuntaympäristöt.
Rovaniemen näkökulmasta kiinnostavaa on erityisesti tapa, jolla Hakametsässä tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta kytketään osaksi arjen ympäristöjä. Kehittäminen ei tapahdu irrallisina hankkeina, vaan siellä missä ihmiset liikkuvat, harjoittelevat, kuntoutuvat ja käyttävät palveluja.
Samalla vierailu vahvisti käsitystä siitä, että Rovaniemellä ollaan jo oikeiden kysymysten äärellä. Arctic Sports & Wellbeing Rovaniemi -verkoston ja innovaatiokeskittymän rakentaminen kokoaa yhteen juuri niitä elementtejä, joita myös Tampereella korostettiin: kaupunkia, korkeakouluja, oppilaitoksia, yrityksiä, urheilutoimijoita ja käytännön kehittämisympäristöjä.
Sekä Tampereella että Rovaniemellä ollaan yhtä mieltä siitä, että onnistunut ekosysteemi tarvitsee yhteisen vision, selkeät yhteistyörakenteet ja matalan kynnyksen mahdollisuuksia kokeiluihin. Innovaatio ei tarkoita vain uutta teknologiaa, vaan myös uusia palveluja, toimintamalleja ja tapoja lisätä ihmisten hyvinvointia.
Turvallisuus voi olla myös kasvun moottori
Pirkanmaan turvallisuusklusteri tarjosi esimerkin siitä, miten alueellinen yhteistyö voi vahvistaa sekä varautumista että elinkeinoelämää. Klusteri kokoaa yhteen yrityksiä, viranomaisia, tutkimuslaitoksia ja korkeakouluja, ja sen teemoja ovat muun muassa kyberturvallisuus, hybridivaikuttamiseen varautuminen sekä puolustus- ja kaksoiskäyttöteknologiat.
Rovaniemen kannalta kiinnostavaa on erityisesti klusterin rooli yhteistyön mahdollistajana. Se ei ole vain verkosto, vaan toimintamalli, joka auttaa yrityksiä, julkisia toimijoita ja tutkimusorganisaatioita löytämään toisensa, rakentamaan yhteistä tilannekuvaa ja kehittämään ratkaisuja käytännön tarpeisiin.
Pirkanmaan esimerkki osoittaa, että turvallisuus ei ole pelkkä kustannuserä tai viranomaistoimintaa, vaan myös kasvava liiketoiminnan ja osaamisen alue. Turvallisuuteen, varautumiseen ja kriittisen infrastruktuurin suojaamiseen liittyvät ratkaisut voivat avata uusia mahdollisuuksia myös yrityksille.
Rovaniemelle keskeinen viesti on selkeä: vaikuttavuus syntyy pitkäjänteisestä verkostojen rakentamisesta, yritysten tarpeiden kuuntelemisesta, kokeilualustojen hyödyntämisestä ja jatkuvasta vuorovaikutuksesta.
Kasvuyritykset tarvitsevat oikea-aikaista tukea
Business Tampereen kasvuyrityspalvelut puolestaan osoittivat, miten yrityksiä voidaan tukea tavoitteellisesti kohti kansainvälistä kasvua. Palvelujen painopiste on yrityksissä, joilla on aitoa kasvupotentiaalia ja halua suunnata kansainvälisille markkinoille.
Tampereella yrityksiä tuetaan muun muassa palvelutarpeen kartoittamisessa, kasvupolun suunnittelussa, rahoitusmahdollisuuksien löytämisessä, verkostojen rakentamisessa ja kansainvälistymisessä. Keskeistä on seurata yritysten etenemistä systemaattisesti ja kohdentaa tuki niihin kohtiin, joissa siitä on eniten hyötyä.
Rovaniemen näkökulmasta malli vahvistaa ajatusta siitä, että kasvuyrityspalvelujen tulee olla helposti saavutettavia, käytännönläheisiä ja yritysten eri vaiheisiin mukautuvia. Kansainvälinen kasvu vaatii oikea-aikaista neuvontaa, toimivia verkostoja, rahoituspolkujen tuntemusta ja rohkeutta kokeilla.
Opit käyttöön Rovaniemen kehittämisessä
Tampereen opintomatka vahvisti näkemystä siitä, että kasvu ja elinvoima rakentuvat yhä useammin ekosysteemeissä. Yksittäisten hankkeiden sijaan tarvitaan pitkäjänteisiä yhteistyöalustoja, joissa yritykset, kaupunki, oppilaitokset, korkeakoulut ja muut toimijat voivat kehittää ratkaisuja yhdessä.
Samalla vierailu vahvisti käsitystä siitä, että Rovaniemellä on jo paljon sellaista osaamista, toimijoita ja kehittämistyötä, jonka varaan voidaan rakentaa. Tampereen esimerkki auttoi ennen kaikkea näkemään, miten olemassa olevia vahvuuksia voidaan koota, sanoittaa ja viedä eteenpäin entistä vaikuttavampana kokonaisuutena.
Rovaniemellä tätä ajattelua voidaan hyödyntää erityisesti liikunnan ja hyvinvoinnin kehitysympäristöissä, turvallisuuteen ja varautumiseen liittyvässä yhteistyössä sekä kasvuyritysten tukemisessa. Vaikuttavat ekosysteemit syntyvät selkeästä visiosta, aktiivisesta koordinoinnista ja siitä, että kehittämistyö kytketään aidosti yritysten, asukkaiden ja alueen tarpeisiin.