Rovaniemen matkailun uusi suunta -seminaari kokosi huhtikuussa Arktikumiin matkailun, kaupungin, tutkimuksen ja aluekehittämisen toimijoita pohtimaan Rovaniemen matkailun tulevaisuutta. Esiin nousivat uuden matkailuohjelman pitkän aikavälin tavoitteet, tutkimustiedon merkitys, rohkean toimeenpanon tarve sekä yhteistyön vahvistaminen koko matkailukaupungin kehittämiseksi.
Matkailuohjelma antaa suunnan tulevaisuuteen
FCG:n johtavat asiantuntijat Pauli Santala ja Markku Nissi avasivat puheenvuoroissaan Rovaniemen matkailuohjelman lähtökohtia, valmisteluprosessia ja vuoteen 2040 ulottuvaa tavoitetilaa. Ohjelma kytkeytyy Rovaniemen kaupunkistrategiaan ja määrittää matkailun kehittämisen pitkän aikavälin suunnan. Sen keskiössä ovat kestävyys, hallittu kasvu, korkea laatu, ympärivuotisuuden vahvistaminen sekä matkailuyrittämisen edellytysten parantaminen.
Santalan ja Nissin mukaan ohjelmaa on rakennettu laajassa vuorovaikutuksessa. Työhön on osallistunut yli sata Rovaniemen matkailun keskeistä sidosryhmäedustajaa, ja valmistelussa on hyödynnetty myös rovaniemeläisten näkemyksiä keskustelutilaisuuksien sekä matkailua koskevan asukaskyselyn kautta. Ohjelman taustalle on näin koottu elinkeinon, päätöksenteon, asiantuntijoiden ja asukkaiden näkökulmia.
Ohjelman kunnianhimo näkyy myös mittareissa. Tavoitteena on kasvattaa välitöntä matkailutuloa ja matkailutyöllisyyttä, pidentää keskimääräistä viipymää, vahvistaa sulan maan kauden osuutta yöpymisistä sekä nostaa rekisteröidyn majoituskapasiteetin käyttöastetta. Ohjelmassa kasvu ei ole itseisarvo, vaan sen tulee olla hallittua, ennakoitua ja paikallisesti hyväksyttävää.
Paneelissa korostuivat toimeenpano, rohkeus ja yhteistyö
Rovaniemen uutta matkailuohjelmaa tarkasteltiin seminaarin paneelikeskustelussa kunnianhimoisesti ja tulevaisuuteen katsoen, mutta myös rakentavan kriittisesti. Keskustelussa vallitsi yhteinen näkemys siitä, että ohjelma antaa vahvan ja ajankohtaisen kuvan matkailun nykytilasta sekä tavoitellusta kehityssuunnasta. Todellinen muutos syntyy kuitenkin vasta rohkean toimeenpanon ja aidon yhdessä tekemisen kautta.
Matkailuohjelman nähtiin osuvan hyvin eri toimijoiden strategioiden ytimeen, ja se otettiin laajasti myönteisesti vastaan. Keskeisenä ajatuksena korostui se, että ohjelmaa ei vain toteuteta, vaan se on elettävä todeksi, kuten Visit Rovaniemen hallituksen puheenjohtaja Rauno Posio keskustelussa kiteytti. Tämä edellyttää riittävää resursointia, käytännönläheisiä ratkaisuja ja sitoutumista kaikilla tasoilla.
Paneelissa nousi vahvasti esiin arktinen kesä Rovaniemen omaleimaisena ja erityisen potentiaalisena mahdollisuutena. Samalla peräänkuulutettiin rohkeutta ajatella nykyistä suuremmin ja kirkastaa entisestään Rovaniemen ainutlaatuista profiilia. Myös uudenlaisia, jopa radikaalimpia avauksia toivottiin matkailun kehittämiseen.
Keskustelu kääntyi luontevasti myös pitkälle tulevaisuuteen: riittääkö nykyinen visio vuoteen 2040 asti vai millainen seuraava loikka tarvitaan, jotta Rovaniemi lunastaa paikkansa kansainvälisenä matkailun suunnannäyttäjänä. Vision toteutuminen vaatii rohkeutta, kunnianhimoa ja entistä tiiviimpää yhteistyötä eri toimijoiden välillä.
Uusi luksus nähtiin paneelissa perinteistä ylellisyyttä laajempana ilmiönä. Se tarkoittaa osallisuutta, autenttisuutta ja uudenlaista matkailun johtamista. Luksusta tulee kehittää määrätietoisesti mutta kestävästi, hyödyntäen Rovaniemen aitoa arktista sisältöä – vahvuutta, jolle ei löydy vastaavaa muualta maailmasta.
Tutkimus tukee ennakointia ja kestävää päätöksentekoa
Lapin yliopiston tutkimuksen vararehtori Sari Lindblom korosti puheenvuorossaan tutkimuksen merkitystä matkailun ja elinkeinojen kehittämisen strategisena infrana. Poikkitieteellinen tutkimus auttaa ymmärtämään matkailua suhteessa muun muassa ilmastonmuutokseen, luonnon kantokykyyn, sosiaaliseen hyväksyttävyyteen ja geopoliittisiin muutoksiin.
Tutkimus tuo esiin myös riskejä ja niin sanottuja worst case -skenaarioita, mutta ennen kaikkea se tukee kokonaisvaltaista, ennakoivaa ajattelua ja riskienhallintaa. Seminaarin keskusteluissa tutkimustiedon rooli näyttäytyi erityisen tärkeänä tilanteessa, jossa matkailun kasvuun kohdistuu samanaikaisesti taloudellisia, sosiaalisia ja ympäristöllisiä odotuksia.
Hankkeissa on rakennettu pohjaa matkailun uudelle ajalle
Projektipäällikkö Katariina Lehtonen Business Rovaniemeltä toi puolestaan esiin, että Rovaniemen matkailun uusi aika -hankkeen aikana alueen matkailua on viety eteenpäin monella tasolla. Keskeisenä ajatuksena on ollut luoda yhdessä kaikille parempaa matkailukaupunkia.
Hankkeen aikana on käynnistetty Rovaniemen matkailuohjelmatyötä, perustettu matkailun kehittämisryhmä sekä vahvistettu yritysten välistä yhteistyötä ja uusien palveluiden syntymistä. Erityistä huomiota on kiinnitetty myös kesäkauden kehittämiseen, jotta Rovaniemen vetovoima rakentuu entistä vahvemmin ympärivuotiseksi.
Lehtosen mukaan konkreettisia tuloksia on syntynyt myös vastuullisuuden ja osallisuuden vahvistamisessa. Yritysten vastuullisuusosaaminen on kasvanut, asukasosallisuutta on vahvistettu ja yhteistyö alueen korkeakoulujen ja oppilaitosten kanssa on tiivistynyt. Näin matkailun kehittämistä on rakennettu paitsi elinkeinon tarpeista, myös paikallisen hyväksyttävyyden, osaamisen ja pitkäjänteisen kumppanuuden näkökulmista.
Hankkeen aikana tehty työ osoittaa, että Rovaniemen matkailun uusi suunta ei synny vain strategisista kirjauksista, vaan käytännön yhteistyöstä, kokeiluista ja yhteisestä sitoutumisesta. Toimenpiteet luovat pohjaa matkailulle, joka vahvistaa alueen elinvoimaa, tukee vastuullista kasvua ja rakentaa parempaa matkailukaupunkia sekä asukkaille, yrityksille että vierailijoille.
Matka jatkuu yhteisillä teoilla
Tilaisuuden päätti Business Rovaniemen kehittämispäällikkö Pirjo Kutinlahti, joka suuntasi katseen matkailun kehittämisen seuraaviin askeliin. Hänen puheenvuoronsa konkretisoi seminaarin keskeistä viestiä: Rovaniemen matkailun uusi suunta ei pääty ohjelman valmistumiseen, vaan jatkuu yhteisinä toimenpiteinä, kumppanuuksina ja kehittämistyönä.
Yksi tärkeä alusta tälle työlle on Rovaniemen kaupungin ja valtion välinen ekosysteemisopimus, jota toteutetaan vuoteen 2027 saakka. Se on jo vahvistanut yhteistyötä eri toimijoiden välillä ja luonut pohjaa pitkäjänteiselle kehittämiselle. Keväällä käynnistyy myös Sitran kanssa toteutettava yhteistyöhanke, jossa tunnistetaan matkailun TKI-toiminnan haasteita ja pullonkauloja yritysten näkökulmasta sekä edistetään tutkitun tiedon hyödyntämistä yritystoiminnassa.
Rovaniemen matkailun uusi suunta rakentuu kunnianhimosta, vastuullisuudesta ja paikallisesta yhteistyöstä. Vuoteen 2040 ulottuva visio antaa suunnan, mutta ratkaisevaa on, miten tavoitteet muuttuvat käytännön teoiksi ja pysyviksi toimintatavoiksi. Seminaarin yhteinen viesti oli selkeä: kilpailu matkailussa on kovaa, mutta Rovaniemen arktinen, autenttinen ja kestävään kehitykseen nojaava suunta tarjoaa ainutlaatuisen mahdollisuuden, jos siihen uskalletaan tarttua yhdessä.