Yrittäjäaktiivien ja päättäjien keskustelu kävi vilkkaana erityisesti yhteisestä elinvoimalupauksesta ja sen konkretisoinnista.
- Elinvoimalupauksen lupauksen periaatteet ovat pääosin selkeitä, mutta paikalliset yrittäjät kaipaavat tarkempaa kuvausta siitä, mitä lupaus tarkoittaa vaikkapa erityisesti toimitiloihin, maankäyttöön, kaavoitukseen ja hankintoihin liittyen, kertoo Rovaniemen vt. elinvoimajohtaja Samppa Määttä.
Myös kaavoitus ja maankäyttö herättää keskustelua. Selkeä tarve yrityskentällä olisi prosessien läpinäkyvyydelle, ennakoitavuudelle ja ymmärrettävyydelle
- Usein koetaan, että puhutaan eri kieltä. Esille nousi myös huoli tilojen ja tonttien saatavuudesta sekä kaavoituksen hitaudesta suhteessa yritysten sijoittautumisen ja laajentumisen tarpeisiin, Määttä kertoo.
Erilaisiin lupa- ja palveluproseseihin yrittäjät toivovat myös sujuvuutta ja yhtenäisyyttä. Tämä olisi erityisen tärkeää uusille ja kasvaville yrityksille. Myös yritysvaikutusten arvioinnin prosessi sekä yleisesti yritysystävällisyys ja yrittäjien palveleminen viritti vilkasta ajatusten vaihtoa.
Myös näistä aiheista keskusteltiin
Hankinnat: todettiin hankintojen mittakaavojen vaihtelun sekä EU kynnysarvojen vaikutus. Nähdään yritysneuvonan rooli tärkeänä, jotta yritykset voisivat osallistua kilpailutuksiin paremmin.
Vuoropuhelu ja osallistaminen: laaja yhteinen näkemys siitä, että vuoropuhelua tulee tiivistää ja avata erityisesti isoissa kehittämishankkeissa.
Jalkautus organisaatioon: nostettiin esiin tarve viedä elinvoimalupauksen viesti ja toimintatapa käytännön asiakasrajapintaan (tekijätasolle), jotta strategia näkyy arjessa.
Mittaaminen ja palautekanavat: tehdyn asiakastyytyväisyyden mittaamisen perusteella elinvoiman palvelut koetaan hyvinä. Kaupunki laajentamassa asiakastyytyväisyysmittaamista (MPS). Kuntabarometrin osalta haasteena on vähäinen vastaajamäärä, johon tulisi vaikuttaa mm. yhteisen näkyvyyden ja viestinnän keinoin.
Toimialakohtaiset foorumit ja yhteistyörakenteet: keskusteltiin advisory board -konseptista, mahdollisista toimialakohtaisista vuorovaikutusfoorumeista sekä yrittäjäneuvoston/vaikuttamistoimielimen tarpeesta. • Keskustan elinvoima: kivijalkayrittäjien huoli keskustan alueen näivettymisestä (erityisesti kesällä). Esille nousivat kävelykadun kehittäminen ympärivuotiseksi vetovoimatekijäksi sekä liikenteen, pysäköinnin ja mm. Matkailijoiden kuljetusten (mm. bussit) toimivuus keskusta-alueella.
Pohdittiin myös, miten tavoitetaan järjestäytymättömät yrittäjät sekä ne yrittäjät, joilla ei ole aikaa osallistua perinteisiin tilaisuuksiin.