Rovaniemen uuden kasvuohjelman valmistelu eteni merkittävästi perjantaina 16.1.2026 järjestetyssä työpajassa. Aamupäivän aikana eri sidosryhmät kokoontuivat keskustelemaan kaupungin tulevaisuuden elinvoimasta, kasvun painopisteistä sekä konkreettisista toimenpiteistä, joilla Rovaniemen kilpailukykyä ja kestävää kasvua vahvistetaan pitkälle tulevaisuuteen.
Työpaja kokosi laajasti yhteen yrittäjiä, järjestöjen edustajia sekä kaupungin henkilöstöä ja luottamushenkilöitä. Työskentely pohjautui aiemmin laadittuun Rovaniemen kilpailukykyanalyysiin ja skenaariotyöhön, jotka loivat yhteisen tietopohjan keskustelulle.
Yhteistyö nähdään kasvun edellytyksenä
Työpajassa osallistujat kiersivät teemapöydissä, joissa keskityttiin kasvuohjelman elinvoiman painopisteisiin, toimialakärkiin sekä maaseutupoliittisiin linjauksiin. Näkökulmat ja ideat vaihtuivat aktiivisesti ja osallistujat pääsivät tutustumaan useisiin teemoihin aamupäivän aikana.
Keskusteluissa nousivat esiin muun muassa yrittäjälähtöisen elinvoimapolitiikan vahvistaminen, osaajavetovoiman kehittäminen, kokeilevan kehittämisen kulttuuri sekä kaupungin rooli elinvoiman kasvun mahdollistajana. Huomiota sai myös uusien ja alueelle sijoittuvien yritysten palvelupolun selkeyttäminen.
Toimialajohtaja Samppa Määttä korosti työpajan merkitystä kasvuohjelman valmistelussa ja eri toimijoiden välisen yhteistyön vahvistamisessa.
– Rovaniemen kasvu rakentuu yhteistyölle. Kun yritykset, päätöksenteko, koulutus ja tutkimus kohtaavat, vahvistuu yhteinen ymmärrys ja kyky sovittaa yritysten tarpeet ja eri toimijoiden linjaukset yhteen. Työpajasta jäi avoin, ratkaisukeskeinen ja eteenpäin katsova kokonaiskuva, Määttä kuvaa.
Hänen mukaansa keskustelut olivat monipuolisia ja toivat esiin uusia, konkreettisia ideoita kasvuohjelman täydentämiseen.
Katse tekemiseen ja kokeiluihin
Myös osallistujien näkökulmasta työpaja koettiin onnistuneena. Rovaniemeläinen muotoilujohtaja Julius Oförsagd nosti esiin erityisesti laajan osallistamisen merkityksen.
– On todella tärkeää, että kasvuohjelman valmisteluun otetaan mukaan laajasti eri sidosryhmiä ja erityisesti asiakkaita. Kehittäminen toimii parhaiten silloin, kun se perustuu todellisiin tarpeisiin ja kokemuksiin, Oförsagd toteaa.
Hänen mukaansa pienryhmissä käyty keskustelu oli avointa ja rakentavaa, ja auttoi tunnistamaan sekä toiminnan juurisyitä että tulevaisuuden todellisia painopisteitä. Esille nousivat muun muassa rohkean kokeilukulttuurin vahvistaminen, kasvun edistäminen konkreettisten tekojen kautta sekä tekemällä oppimisen merkitys.
– Aluekehittämisen näkökulmasta on tärkeää, että kehittämiselle määritetään painopisteitä. Samalla on varmistuttava myös siitä, että kuka tahansa kasvuhaluisen yrityksen edustaja saa kasvupolullaan tarvitsemaansa tukea vaivatta ja oikealla asenteella, Oförsagd summaa.
Työpajan tulokset osaksi jatkovalmistelua
Työpaja oli osa Rovaniemen kasvuohjelman valmisteluprosessia, ja sen tuloksia hyödynnetään ohjelman jatkotyössä sekä päätöksenteon tukena. Tavoitteena on rakentaa yhteinen, selkeä ja vaikuttava kasvuohjelma, joka ohjaa Rovaniemen elinvoiman kehittämistä tulevina vuosina.
Kasvuohjelman valmistelu jatkuu ja etenee kaupungin päätöksentekoon keväällä 2026.