Voiko kiertotalous olla muutakin kuin kierrätystä? Voiko se synnyttää uusia palveluja, yrityksiä tai jopa kokonaan uusia liiketoimintamalleja? Entä miten se voisi näkyä arjessa – yrityksissä, palveluissa ja kaupunkilaisten elämässä? Näihin kysymyksiin on Rovaniemellä etsitty nyt vastauksia ja ratkaisuja.
Business Rovaniemen Arjen kiertotaloudesta kasvua ja hyvinvointia Rovaniemelle -hankkeen järjestämissä työpajoissa ja sparrauksissa on tarkasteltu paikallisten yritysten kanssa erityisesti sitä, miten kiertotalouden ajattelua voidaan soveltaa liiketoimintaan ja palvelujen kehittämiseen.
- Neljässä työpajassamme havaittiin, että kiertotalous kiinnostaa yrityksiä, mutta monelle yrittäjälle se näyttäytyy kuitenkin vielä melko abstraktina käsitteenä. Erityisesti palvelu- ja matkailualan yrityksille perinteinen kiertotalouspuhe materiaalivirroista ei aina tunnu löytävän liittymäkohtia omaan työarkeen, kertoo projektikoordinaattori
Piia Kenttälä Arjen kiertotaloudesta kasvua ja hyvinvointia Rovaniemelle -hankkeesta.
Kehittämistyöstä nousi esiin mielenkiintoisia havaintoja.
- Paikalliset yritykset tarvitsevat vielä käytännön työkaluja asiakaslähtöiseen kehittämistyöhönsä. Se on vielä monissa yrityksissä varsin satunnaista ja sirpaleista. Vertaissparraus muiden yrittäjien kanssa koetaankin erittäin hyödylliseksi, kertoo Kenttälä.
Työpajojen perusteella kiertotalous nähdään ennen kaikkea mahdollisuutena luoda uutta liiketoimintaa esimerkiksi tuotteiden palvelullistamisen tai uudenlaisten palvelumallien kautta.
- Monille yrityksille uusia näkökulmia oman liiketoiminnan kehittämiseen avasi ajatus siitä, että asiakas ei osta tuotetta vaan enemmänkin sen tarjoamaa arvoa tai käyttöä.
Inspiraatiota Ruotsista: Kiertotalous ostoskeskuksessa
Oppia on haettu myös kansainvälisistä esimerkeistä. Yksi kiinnostavimmista kohteista on Ruotsin Eskilstunassa sijaitseva ReTuna-kiertotalouskauppakeskus. Se on maailman ensimmäinen kierrätettyihin tuotteisiin keskittyvä kauppakeskus.
Keskuksessa toimivat yritykset myyvät kunnostettuja, korjattuja ja uudelleen muokattuja tuotteita – huonekaluista vaatteisiin ja elektroniikkaan. Konseptin ydin on yksinkertainen: kierrätyskeskukseen tuodut käyttökelpoiset tavarat siirtyvät suoraan yrittäjien hyödynnettäväksi.
- Yrittäjät maksavat vain liiketilasta ja voivat valita myyntiin tuotteita lajittelukeskuksesta. Tämä Eskilstunan esimerkki osoittaa, että kiertotalous voi olla samalla ympäristöteko, liiketoimintaa sekä yhteisöllisyyttä vahvistava toimintamalli, Piia Kenttälä sanoo.
Mitä tästä voi oppia Rovaniemellä?
Kiinnostusta kiertotalouteen löytyy, mutta palvelujen löytäminen ei ole aina helppoa. Hankkeen aikana toteutetuissa kyselyissä kuntalaisille, vastaajat kokivat, että tieto kiertotalouspalveluista on hajallaan, eikä aina ole selvää, mihin tavaran voisi viedä tai mistä apua voisi kysyä.
Kuntalaiset toivoivat erityisesti selkeämpää tietoa kiertotalouspalveluista, enemmän korjaus- ja huoltopalveluja sekä mahdollisuuksia tavaroiden lainaamiseen ja jakamiseen.
Keskeinen oivallus on, että kiertotalous ei ole yksittäinen ratkaisu, vaan tapa tarkastella arjen toimintaa uudella tavalla.
Rovaniemellä kiertotalouden mahdollisuudet liittyvät esimerkiksi:
- palvelujen ja tuotteiden käyttöiän pidentämiseen
- uudenlaisiin palveluliiketoiminnan malleihin
- yritysten väliseen yhteistyöhön
- materiaalien parempaan hyödyntämiseen
Lisäksi kiertotalous voi tukea Rovaniemen vahvaa matkailu- ja luontoprofiilia. Kun kestävät ratkaisut tuodaan näkyväksi arjen palveluissa, ne voivat lisätä kaupungin vetovoimaa sekä asukkaiden että matkailijoiden näkökulmasta.
- Hankkeen tuoman kokemuksen perusteella voi todeta, että kiertotalouden kehittäminen vaatii yhteistyötä yritysten, kaupungin, oppilaitosten ja muiden toimijoiden välillä. Yksittäisten yritysten resurssit ovat usein rajallisia, mutta yhdessä voidaan rakentaa uusia kokeiluja, pilotteja ja palveluja. Nyt olemme ottaneet Rovaniemellä ensimmäisiä askelia tähän suuntaan, Piia Kenttälä sanoo.