Vuoden maatalousyrittäjäksi on valittu Pertti Salmi. Pertin tila on uudistunut ja muokkaantunut vuodesta 1987 tähän päivään mennessä jo useampaan kertaan.
Rovaniemen kaupunki on palkinnut jo vuodesta 1978 lähtien maaseudulla toimivia yrityksiä. Vuodesta 2010 alkaen on palkittu vuorovuosin alkutuotantoa harjoittava maatilayritys ja muuta yritystoimintaa harjoittava maaseutuyritys. Vuonna 2025 oli vuorossa maatilayrityksen palkitseminen.
MTK-Rovaniemi ja Tervolan yhteistoiminta-alue tekee ehdotukset yrityksistä elinvoimalautakunnalle. Vuoden maaseutu- ja maatilayrityksen palkinnon saajalta edellytetään, että se menestyy valitsemallaan toimialalla, toimii suunnitelmallisesti yrityksensä toimintaa ja tuotteita kehittäen sekä edistää ja ylläpitää elinkeinonsa jatkuvuutta ja maaseudun elinvoimaa sekä hyödyntää toiminnassaan kiertotaloutta edistäviä ratkaisuja. Palkintona luovutetaan 2000 euroa ja kunniakirja.
Pertti Salmi otti kotitilansa sukupolvenvaihdoksen kautta omiin nimiinsä vuonna 1987.
- Sukupolvenvaihdoksen aikaan lehmiä lypsyssä oli 12 sekä muutama vasikka ja hieho, Pertti kertoo.
Tilan pidon alussa Pertillä oli kaksi lasta. 2000-luvulla tilalle tehtiin laajennus siten, että lypsylehmien koko nousi 30 lypsylehmään. Peltoja tilalle on raivattu koko ajan lisää ja eniten vuonna 2005. Tilan nykyinen emäntä Maarit tuli tilalle 2009 ensin eläinlääkärin roolissa, mutta muutaman kuukauden jälkeen jo tilasta puolet omistavana.
Pertti on käynyt maanviljelijän perustutkinnon Rovaniemellä 80-luvun alkupuolella.
- Taka-ajatuksenani oli, että jossain vaiheessa on itsellä oma tila, Pertti muistelee. Tein lomittajana töitä useamman kunnan alueella ja hetken aikaa ehdin opettaa maatalouspuolta navetalla karjanhoitajana.
Tilan emäntä Maarit toimii Ylitornion kunnan eläinlääkärinä.
- Alussa tein paljon tilalla töitä, mutta myöhemmin tilalla olen hotanut lähinnä siemennykset ja muut akuutit tehtävät eläinlääkärin työn ohella, Maarit kertoo.
Maatila nyt
Tänä päivänä tilalta löytyy peltoa vajaa 50 hehtaaria ja lypsyssä on 31 lehmää sekä nuorkarjaa 20. Pertti hoitaa pääasiassa itsekseen tilan työt, vaikka apukäsiä löytyy aina tarpeen tullen. Sukupolvenvaihdosta ei ole näköpiirissä lasten taholta, joten tilaa ei olla laajentamassa tämän enempää.
Tilalla eläinten hyvinvointia turvataan muun muassa siten, että peltojen kunnosta pidetään huolta, että ruoka on oikeanlaista. Sorkanhoitaja käy tilalla aina 2–3 kertaa vuodessa ja tarvittaessa useammin. Maito tilalta menee Pohjolan Maidolle ja lihat Atrialle .
- Olemme kokeneet yhteistyön hyväksi, Pertti kertoo.
Tilalla suunnitelmissa on vuoden vaihteen jälkeen vähentää eläimiä siten, että tilalle jää nuorkarja kasvatukseen, mutta lypsylehmät lähtevät pois. Tulevan vuoden aikana tila siirtyy näillä näkymin kasvinviljelytilaksi.
- Vaikka meillä maidontuotanto loppuu, niin tulevaisuudessa Lapissa varmasti maidontuotanto säilyy vahvana. Luvassa on todennäköisesti identiteettikriisi, kun eläimet lähtee, mutta katsotaan mitä tulevaisuus tuo tullessaan, mies pohtii.
Yrittäjä on alkanut pohtimaan erityisesti sitä miten maatilamatkailua voisi tilalle sovittaa eläintenpidon lopettamisen jälkeen.
- Vielä suunnitelmat eivät ole selkeät, että mitä tilalta tulee löytymään, mutta eiköhän se tästä selkiydy, yrittäjä kertoo.
Hänen mielestään alueelle sopisi matkaparkkia, saunaa ja jotain muuta aktiviteettia, mutta täytyisi ensin keskittyä siihen, että saadaan ensimmäinen muutos aikaan ja eläimet pois.
Parasta maaseutuyrittäjyydessä
- Vakaa ja rauhallinen miljöö, Vuoden talousyrittäjä pohtii.
- Välillä on kaduttanut, että miksi tuli lähdettyä tähän, mutta 20-vuotiaana sitä ajatteli, että nyt aletaan tekemään töitä. Emännälle parasta maatilayrittäjyydessä on ollut miljöön lisäksi eläimet, joista jokainen on omanlaisensa persoona. Myös oman käden tuloksen näkee koko ajan.
- Toki tämä on todella paikkaan sitovaa, joten vaatii erilaista persoonaa, että elät sen mukaan.
Vuoden maatalousyrittäjän vinkkejä tulevaisuuden yrittäjille
- Ruoantuotantoa tarvitaan koko ajan, ja vaikka ilmasto lämpenisi niin meillä silti on maito ja nurmi, joita me voimme tuottaa kannattavat.
- Kyllä tällä pärjää, mutta vaatii työtä ja sitoutumista 24/7.
- Kannattaa muistaa, että harrastukset on hyvä olla työhön liittyviä, niin ehtii molempia tehdä. Irtiotot on haastavia, joten ne kannattaa suunnitella hyvin etukäteen- Kannattaa miettiä, että millaista elämää haluaa elää.
Jos löytyy hyvää peltoalaa siten, että ei ole pala siellä ja toinen täällä, kannattaa paikkaan investoida ja jo alussa miettiä uutta navettaa tai laajennusta.
Kollegat auttavat jaksamaan, joten kannattaa olla rehellinen ja kertoa suoraan myös ongelmista. Saunailloista ja yhteisistä tapaamisista saa vertaistukea. Välillä on hyvä tietää, että ei ole yksin painimassa ongelmien kanssa vaan joku muu on myös paininut samanlaisten haasteiden parissa,
Maaseutuyrittäjää jututti maaseutupäällikkö Tanja Häyrynen.