Rovaniemeltä löytyisi potentiaalia uuden kiertotalousliiketoiminnan syntymiselle, mikä voisi osaltaan vahvistaa alueen elinkeinorakennetta sekä lisätä kaupungin elinvoimaa. Alueelta löytyy jo paljon kiertotalouteen liittyvää osaamista, kiinnostusta ja toimivia ratkaisuja. Kehitys ei kuitenkaan etene itsestään, vaan edellyttää nykyistä selkeämpiä toimintamalleja, laajempaa yhteistyötä ja konkreettisia toimenpiteitä.
Business Rovaniemen kaksivuotisessa Arjen kiertotaloudesta kasvua ja hyvinvointia Rovaniemelle -hankkeessa tarkasteltiin kiertotalouden liiketoimintamahdollisuuksia erityisesti arjen kulutuksen ja tarpeettomien tavaroiden näkökulmasta. Samalla syntyi tarve koota yhteen hajallaan olevaa tietoa kiertotalouden toimenpiteistä. Tarkastelua ei ulotettu teolliseen kiertotalouteen, mutta hankkeen aikana huomattiin, että alueella syntyviä sivu- ja materiaalivirtoja voisi kartoittaa laajemmalla tasolla, myös huoltovarmuuden näkökulmasta.
Juuri julkaistu Kiertotalouden ajantasaiskatsaus kokoaa yhteen hankkeen keskeiset havainnot ja antaa suuntaa sille, miten kiertotaloutta voitaisiin Rovaniemellä edistää. Keskeinen havainto on selkeä: ideoista ei ole pulaa, mutta niiden vieminen käytäntöön on vielä kesken.
- Rovaniemeläisiltä löytyy kiinnostusta ja ideoita, mutta ratkaisevaa on, miten ne saadaan toimimaan yhdessä ja muuttumaan käytännön ratkaisuiksi, sanoo projektipäällikkö Katariina Sieppi.
Kiertotalous on muutakin kuin kierrätystä
Kiertotalous mielletään edelleen usein pelkästään kierrättämiseksi. Todellisuudessa kyse on laajemmasta kokonaisuudesta: tavasta suunnitella tuotteita, palveluita ja liiketoimintaa niin, että materiaalien arvo säilyy mahdollisimman pitkään ja jätettä syntyy mahdollisimman vähän.
- Se ei ole kuitenkaan pelkästään ympäristöteko, vaan myös keino kehittää uudenlaista liiketoimintaa sekä tärkeä osa elinkeinorakennetta, Sieppi painottaa.
Kasvava markkina avaa mahdollisuuksia
Kiertotalous ei ole enää tulevaisuuden ilmiö, vaan nopeasti kehittyvä markkina. Esimerkiksi käytetyn tavaran kauppa kasvaa Suomessa vauhdilla, erityisesti nuorempien kuluttajien keskuudessa.
Samalla syntyy uusia liiketoimintamahdollisuuksia yrityksille kiertotalouden arvoketjujen eri vaiheisiin, kuten tuotteiden elinkaaren pidentämiseen, korjaamiseen, vuokraukseen, uudelleenkäyttöön ja sivuvirtojen hyödyntämiseen.
- Potentiaalia on, ja esimerkkejä esiin tuomalla voidaan edesauttaa uusien liiketoimintojen syntymistä. Käytännön pilotoinnit, yhteistyöverkostojen laajentaminen sekä rohkeus uuden kokeilemiseen ovat avainasemassa, Sieppi kiteyttää.
Suurin potentiaali löytyy arjesta
Yksi hankkeen keskeisistä havainnoista liittyy materiaaleihin, jotka eivät ole aktiivisessa käytössä. Kotitalouksista ja yrityksistä löytyy runsaasti tarpeetonta käyttökelpoista tavaraa ja tekstiilejä. Kyse ei siis ole materiaalipulasta – vaan siitä, että olemassa olevia resursseja ei saada tehokkaasti kiertoon.
- Meillä on paljon käyttökelpoisia ja arvokkaitakin materiaaleja, mutta liian vähän rakenteita, jotka auttaisivat ohjaamaan ne uudelleen kiertoon. Siinä on yksi suurimmista mahdollisuuksista, Katariina Sieppi sanoo.
Hajanaisuus hidastaa kehitystä
Kiertotalouden kehittäminen Rovaniemellä on tällä hetkellä hajautunutta. Palvelut ovat osin vaikeasti löydettävissä, yhteistyöverkostot vasta muotoutumassa, eikä alueen materiaalivirroista ole yhteistä tilannekuvaa.
Monet yritykset tekevät kiertotalouteen liittyviä asioita, mutta eivät välttämättä tunnista niitä kiertotaloudeksi.
- Tekemistä kyllä on, mutta seuraavaksi me pitäisi koota yhteen ja tehdä näkyväksi ja helpommin hyödynnettäväksi. Tämä voisi edesauttaa myös uusien kumppanuuksien syntymistä, Sieppi toteaa.
Katse siirtyy konkretiaan
Tietoa ja ymmärrystä on nyt enemmän, mutta seuraavaksi kaivattaisiin lisää käytännön toteutuksia, tiiviimpää yhteistyötä eri toimijoiden kesken, tukea toiminnan kehittämiseen, sekä rohkeutta uuden kokeilemiseen.
Keskeisiä askelia:
- Materiaalivirtojen parempi tunnistaminen alueella
- Yritysten tukeminen liiketoiminnan kehittämisessä kiertotalouden työkaluja hyödyntäen
- Yhteistyöverkostojen vahvistaminen
- Kokeilujen ja pilottien käynnistäminen toimivien käytäntöjen tunnistamiseksi
- Tavoitteiden selkeä määrittely ja toteutussuunnitelma
- Aktiivinen viestintä
Myös kunnalla on keskeinen rooli kehityksen vauhdittajana esimerkiksi viestinnän, hankintojen, kaavoituksen ja kokeiluympäristöjen kautta. Rovaniemellä on hyvät lähtökohdat kehittyä vahvaksi kiertotalouden toimintaympäristöksi. Alueella on kasvava markkina, aktiivisia toimijoita, strateginen tahtotila, ja sijainti on keskeinen. Kunta voisi toimia mm. kiertotalouden ekosysteemin kokoajana, mahdollistajana ja suunnannäyttäjänä.
- Olemme nyt tunnistaneet mahdollisuuksia ja nykytilaa. Seuraavaksi toimijoiden tulisi määritellä selkeät tavoitteet sekä konkreettiset toimenpiteet niiden saavuttamiseksi. Toivomme tämän hankkeen tuotosten osaltaan edesauttavan kiertotalouden jatkokehittämisen toimenpiteissä Rovaniemellä. Kiitokset kaikille, joiden kanssa saimme tehdä yhteistyötä hankkeen aikana, Sieppi summaa.
- Kiertotalous ei synny hetkessä – se vaatii pitkäjänteistä työtä. Lopulta se mikä alueellisesti toimii parhaiten, selviää rohkeasti kokeilemalla.