Elävät Kaupunkikeskustat ry:n tuoreen Elinvoimalaskennan mukaan Rovaniemi sijoittuu nyt Suomen kaupunkien vertailussa sijalle 12. Yhteensä vertailussa oli mukana 33 kaupunkia. Vertailun ykkössijalle nousi Tampere.
Rovaniemen keskustan elinvoimaa on seurattu syksystä 2017 alkaen. Tänä vuonna laskelma on tehty helmikuussa 2023. Viime vuonna Elinvoimalaskenta 2022 tehtiin aikana, jolloin elettiin yhä koronapandemian aiheuttamaa poikkeusaikaa ravintolarajoituksineen. Valtakunnalliseen tilanteeseen suhteutettuna Rovaniemen keskustan elinvoima oli tuolloinkin pysynyt verraten hyvällä tasolla.
Tänä vuonna Rovaniemen kaupunkikeskustan elinvoimaan on vaikuttanut positiivisesti monipuolinen hotelli- ja ravintolatarjonta sekä Rovaniemen ennätyksellinen vetovoima matkailukohteena.
- Toisaalta kaupunkikeskustan tiiveyttä vähentää juuri matkailijoiden tarpeisiin lisääntynyt Airbnb-tarjonta, joka on nostanut asuntojen hintoja ja vähentänyt keskusta-asumista. Kaupunkikeskustan ydin on melko tiivis, sanoo Rovaniemen elävä kaupunkikeskusta ry:n toiminnanjohtaja Miia Taivalantti.
Elinvoimalaskennan 2023 mukaan Rovaniemen kaupallinen keskipiste on nykyisin Pekankadun ja Rovakadun kulmassa eikä kävelykadulla, kuten voisi olettaa.
- Kaupunkikeskustan saavutettavuutta lisää parkkihallien sijainti, jonne on helppo tulla suoraan valtatieltä. Meillä ydinkeskustan vetovoimaa lisäävät myös kolme ostoskeskusta, Taivalantti selittää.
Kaupunkikeskustan kehittyminen on murroksessa myös Rovaniemellä ja kehittymiseen vaikuttavat verkkokauppojen lisäksi voimakkaasti isot automarketit sekä kaupunkien laidoille sijoittuvat ostoskeskukset.
- Rovaniemellä on tällaista kehitystä on eteläkeskuksen alueella, jonne on rakennettu ja rakennetaan yhä enemmän isoja liiketiloja. Ne saavuttavat autolla liikkuvia kaupunkilaisia ja muualta Lapista tulevia suurine parkkipaikkoineen ja monipuolisine tarjontoineen.
Taivalantin mukaan kaupunkikeskustalla täytyisi olla riittävästi vetovoimaa, jotta ihmiset tulisivat kaupungin laidoilta keskustaan.
- Vetovoimaa lisäisivät keskusta-alueen viihtyisyys ja ”olohuonemaisuus”, joka houkuttelisi viettämään aikaa ystävien ja vieraiden kanssa ja samalla käyttämään alueen palveluita. Toinen vetovoimatekijä on riittävän monipuoliset palvelut ja kolmas tapahtumatarjonta, Miia Taivalantti selittää.
Rovaniemi lukuina
1. Kauppojen ja ravintoloiden osuus 45,4 %. Rovaniemellä kaupat ovat vähentyneet vuoteen 2020 verrattuna jopa 20 prosenttia, mutta ravintoloiden osuus on lisääntynyt yhdellä, mikä nostaa prosenttilukua.
2. Vapaiden liiketilojen osuus on 11,6 % eli se on noussut selvästi sitten vuoden 2020 luvusta, joka oli 7,6 %.
3. Kaupallinen tiiveys 3,96. Tyhjien liiketilojen lisäksi keskustassa on isoja tyhjiä aukkoja, kuten isoja parkkipaikkoja, talojen takapihoja jne. Vuonna 2020 tiiveysluku oli 4,31.
4. Keskustan elinvoimaluku 2,58. Vuonna 2020 Rovaniemen elinvoimaluku oli 3.20. Vain yhdeksässä kaupungissa elinvoima oli kasvanut sitten vuoden 2020, kun puolestaan 24:ssa kaupungissa se oli laskenut.
5. Asukastiheys Rovaniemellä on 3,136 asukasta / km2.
Lähde: TietoJärjestelmäPalvelu Salokorpi Oy:n tekemä Rovaniemen elinvoimaraportti H1 / 2023.
Tilaaja: Rovaniemen kaupungin elinvoimapalvelut / Business Rovaniemi
Valtakunnalliset elinvoimatulokset 2023
TUTUSTU TÄSTÄ LINKISTÄ: https://www.kaupunkikeskustat.fi/2023/05/26/valtakunnalliset-elinvoimatulokset-26-5-2023/