Kaupunkikeskustat hiipuvat Suomessa – Rovaniemellä suunta selvästi ylöspäin  

Elinvoimaluvut 2019 Suomen 39:stä keskustasta julki

Keskustojen elinvoima on laskenut Suomessa 7,60 prosenttia yhden vuoden aikana. Elinvoimalaskentaan osallistui 39 kaupunkikeskustaa, joista vain Hämeenlinna, Rovaniemi, Tikkurila ja Loimaa ovat säilyttäneet elinvoimansa. Rovaniemellä kaupunkikeskustan liiketilat ovat vuoden aikana lisääntyneet 24:lla uudella liiketilalla.

Rovaniemi osallistui nyt toisen kerran kaupunkikeskustojen elinvoiman kehittymistä selvittävään tutkimukseen, jossa on mukana 39 kaupunkikeskustaa eri puolilta Suomea. Elinvoimaluku on laskenut lähes kaikissa kaupunkikeskustoissa viimeisen vuoden aikana – kaupat ja ravintolat ovat siis vähentyneet ja tyhjien liiketilojen määrä on kasvanut. Jopa Helsingin elinvoima laski 1,84 prosenttia, vaikka kaupunkiin on valmistunut mittavia rakentamishankkeita. Myös Tampere ja Turku kärsivät keskustan isoista saneerauksista.

Rovaniemen elinvoimaluku on kehittynyt positiivisesti ja luku on melko korkea vertailukaupunkeihin nähden.

“Rovaniemen kaupungin tavoite on ollut elävöittää ja tiivistää kaupungin ydinkeskustan aluetta. Hienoa, että tavoite on edennyt käytännössä. Keskustan elävöityminen on hyvä asia niin kaupunkilaisten kuin meidän vieraittemmekin kannalta. Elävä kaupunkikeskusta lisää Rovaniemen vetovoimaisuutta asuinkuntana”, sanoo Rovaniemen kaupunginjohtaja Esko Lotvonen.

Rovaniemellä kaupunkikeskustan liiketilat ovat lisääntyneet 24:lla uudella liiketilalla edelliseen selvitykseen verrattuna. Eniten ovat lisääntyneet arkisin palvelevat yritykset. Erityisesti ravintoloiden ja kahviloiden osuus on selvästi suurempi kuin vertailukaupungeissa. Tässä näkyy Rovaniemen vahva matkailutalous.

”Kaupunkikeskustojen kehittymistä mittaavat tulokset kertovat, että Rovaniemen elinvoiman rakennusaineet ovat hyvässä iskussa. Meidän tulee jatkossakin varmistaa, että ulkoiset ja sisäiset elinvoiman tekijät kohtaavat toisensa oikealla tavalla. Tämä tarkoittaa muun muassa sitä, että tuemme kasvun edellytyksiä ripeällä ja sujuvalla maankäytön ja kaavoituksen prosesseilla toimijoiden ja kaupungin tarpeita kuunnellen”, toteaa Rovaniemen elinvoimajohtaja Jukka Kujala.

Elinvoimaluku saadaan, kun lasketaan kaupunkikeskustan lauantaiyritykset (lauantailiikkeet + ravintolat) ja vähennetään luvusta tyhjät liikehuoneistot. Saatu luku suhteutetaan kaupungin asukaslukuun. Näin syntyy kyseiselle keskustalle oma elinvoimaluku, Vitaly Index, jonka avulla kaupungit voivat seurata omaa kehittymistään vuosittain. Laskennassa liiketilat luokitellaan niiden käytön mukaan: lauantaisin palvelevat kaupat, ravintolat ja kahvilat, arkisin palvelevat yritykset ja tyhjät liiketilat.

Laskenta perustuu valtakunnallisen Elävät Kaupunkikeskustat ry:n (EKK) menetelmään, jolla on jo viiden vuoden ajan seurattu kaupunkikeskustojen elinvoiman kehittymistä. Tilanne tarkistetaan vuosittain jalkautumalla keskusta-alueelle sekä päivittämällä muutokset tarkasti sähköiseen karttapohjaan. Rovaniemen keskustan elinvoimalaskennan alkukartoitus tehtiin lokakuussa 2017.

Rovaniemen keskustan elinvoimalaskenta tehtiin Business Rovaniemi / Rovaniemen Kehitys Oy:n toimeksiannosta.

Vuoden 2019 vertailutaulukot ja -aineistot www.allincityapp.com

LISÄTIETOJA:
Elinvoima-asiantuntija, FM Martti Wilhelms
Puh. 050 538 4334 martti.wilhelms@salokorpi.com

Business Rovaniemi / Rovaniemen Kehitys Oy, toimitusjohtaja Juha Seppälä
Puh. 0400 377 595 juha.seppala@businessrovaniemi.fi